Blogit

Circwaste-hanke tuotti paljon seurantatietoa, indikaattoreita ja keinoja kiertotalouden edistämiseksi. Moni asia edistyi seitsemän vuoden aikana, mutta työ kiertotalouden valtavirtaistamiseksi jäi kesken. Todellista vaikuttavuutta on saada tieto käyttöön. Tarvitaan alueellisen ja paikallisen tason verkostoja, joissa kunnalliset toimijat, eri asteen oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä sekä jakavat tietoa ja kokemuksia. On löydettävä sopivat viestinnän keinot ja vietävä tuotettu tieto räätälöidysti jokaiselle kohderyhmälle mitoitetussa paketissa. Tässä Kiertotalous-Suomella kiertotalouden solmukohtana on keskeinen rooli.

Kiertotalous tarjoaa hyviä ansaintamahdollisuuksia yrityksille. Investoinnit kiertotalouteen kasvavat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti kuluttajien ymmärrys vastuullisuudesta paranee. Jotta kiertotalous todenteolla lyö läpi yhteiskunnassa, tarvitaan perusosaamisen lisäksi monenlaista syväosaamista.

Kaikki suuret muutokset koostuvat osittain myös pienistä jokaisen tekemistä teoista. Jos me voimme edistää kiertotaloutta pienillä muutoksilla toiminnassamme, niin miksi me emme tekisi näin? Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin (CICAT2025) -hankkeessa tehtiin korkeatasoista ja monitieteellistä tutkimusta ja tuotettiin ”kiertotalouden kikkoja” kuluttajille, asiantuntijoille, poliitikoille ja päättäjille. Tavoitteena on rohkaista kyseenalaistamaan ja oivaltamaan kiertotaloutta edistäviä uusia toimintatapoja.

Kiertotalous etenee nyt nopeasti. Lähes päivittäin kuulee jostakin uudesta kokeilusta, mallista tai hankkeesta, mutta samaan aikaan tavoitteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Tutkimuksessamme tarkastelimme tekstiili-, akku- ja ruokaketjun toimia siitä näkökulmasta, minkälaiset kiertotalousstrategiat ovat niissä vaikuttavimpia.

Maailman kiertotalousfoorumissa Helsingissä tuli selväksi, että kiertotalous ei ole enää marginaalien puuhastelua, vaan kyse on liiketoimintamalleja mullistavasta ideasta, jota yhä suurempi osa maailman johtajista tukee.

Eurooppalaisissa ja kansallisissa strategioissa tavoitellaan kokonaisvaltaista siirtymää kohden kestävää kiertotaloutta. Muutoksen täytyy kuitenkin olla myös reilu. Miten realistisia nämä tavoitteet ovat nykytilanteen ja -kehityksen valossa?

Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen siirtymä kiertotalouteen edistyy, mutta hitaasti. Miltä tilanne näyttää indikaattorien kautta? Heidi Piirtonen Tilastokeskuksesta avaa näkymää lukujen valossa.

Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa! Kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastotavoitteita viedään Suomessa käytäntöön lainsäädännön rinnalla erilaisin vapaaehtoisin sitoumuksin yrityksissä. Tuloksellisimpia sitoumuksia yhdistää napakat ja mittatavat tavoitteet sekä selkeä raportointi ja seuranta.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee hurjaa tahtia ihmisen toiminnan vuoksi. Jotta tulevien sukupolvien on mahdollista elää hyvää elämää, ihmisen on vastavuoroisesti huolehdittava luonnon hyvinvoinnista.